Niin, miksi? Miksi naiset eivät osaa, ainakaan joka kerta, tyydyttää tarvettaan päästä iholle ja tuntea itseään "hyväksi" järjestämättä siitä harmia myöhemmiksi ajoiksi mm. ihastumalla satunnaiseen syliinsä? Miksi naiselle kehittyy tunteita? Ja miksi nainen kuvittelee sellaista tapahtuvan myös miehelle?

Ei hyvää päivää. Miehelle pano on pano. Siinä mielessä mies on rehellisempi ja luotettavampi tässä asiassa. Nainen potee morkkiksia, itkee ikäväänsä ja roikkuu epätoivoisesti ihmisessä, jolle itse on vain masturbaatioväline. Nainen muuttuu kieroksi ja valehtelee, ettei muka tunne mitään miestä kohtaan, sillä joissain tapauksissa miehilläkin on tunteet ja tilannetajua; jos nainen on kiinnostunut enemmänkin, sitä kiinnostusta ei ilman kolmen promillen humalaa välttämättä kannata ruokkia. Sillä naiselle se pilkun jälkeen tapahtuva paneminenkin on ruokaa.

Mikä minun roolini on, sitä selvittelen parhaillaan. Minä olen valitettavasti kehitellyt tunteita. Tunteita ihmistä kohtaan, jolle minä olen hyvä ja läheinen ystävä, sekä muutamina kertoina myös pano. Surullisinta tässä on se, että minä olen jopa auttanut häntä saamaan itselleen seuraa illan päätteeksi. Ihan vaan etten paljastuisi Roikkujaksi. Häpeällinen Roikkuja minussa takoo itseään dunkkuun päivästä toiseen, ja haikailee uudesta Tunteidenkohteesta.

Tänään skarppasin, fiilistelin harrastettuani silmäpeliä erään asiakkaan kanssa ja menin ihan tahallani kertomaan siitä myös Tunteidenkohteelleni. Oikeasti toivoin, että se tuntisi mustasukkaisuutta. En tiedä tunsiko, tuskin. Mutta ehkä salaisuuteni pysyy nyt ainakin toistaiseksi piilossa. Vaikka minusta tuntuukin, että se on salaisuus enää Lapissa vaeltaville sopuleille. Olen aika paska piilottelemaan tunteitani.

Hmm, vaeltavatkohan sopulit edes?